Yhteystiedot

Puheenjohtaja
Pekka Keränen
050-566 6268

LAJIESITTELY

Judo on maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji. Kansainväliseen judoliittoon (IJF) kuuluu 199 jäsenmaata. Judo on olympialajien joukossa viidenneksi suurin laji kansainvälisen liiton jäsenmaiden lukumäärällä mitattuna.

Euroopassa lajia harrastaa yli kaksi miljoonaa ihmistä. Suomessa seuroja on 123 ja harrastajia niissä yhteensä n. 12.500.Judo syntyi 1880-luvulla, kun lajin kehittäjä Jigoro Kano muokkasi vanhoista japanilaista taistelutaidoista liikuntamuodon, jossa vastustajaa vahingoittamatta voitiin kilpailla.

Judo esiteltiin ensimmäisen kerran Suomessa jo vuonna 1890, jolloin lajin kehittäjä vieraili Helsingissä. Varsinainen judotoiminta alkoi Suomessa 1954. Suomen Judoliitto ry perustettiin vuonna 1958. Olympialajiksi judo valittiin 1964.

PERUSKURSSI

Kurssin alkuvaiheessa opetellaan oikea kaatumistekniikka, ukemi, jonka jälkeen voidaan harjoitella heittoja pystyssä, tachiwazaa. Jo ennen heittoja harjoitellaan liikkumista ja tasapainoa sekä tutustutaan mattotekniikoiden, newazan, perusteisiin.

Kurssin loppuhuipentumana on keltaisen vyön koe. Vyökokeeseen valmistaudutaan huolella ja siinä mitataan opitut asiat. Junioreilla, eli alle 15-vuotiailla taitojen oppimista seurataan ennen vyökoetta välikokeilla eli "natsakokeilla". Kurssin vetäjä pitää kokeet sopivin väliajoin ennen keltaisen vyön koetta. Natsoja keräät 3 kappaletta ennen kuin olet valmis osallistumaan vyökokeeseen.

Vyökoe on jokaiselle osallistujalle pieni jännitysmomentti mutta toisaalta sen läpäiseminen tuo myös ansaittua arvostusta, oikeuden käyttää seuraavan vyöarvon väristä vyötä.

Peruskurssin jälkeen olet oppinut judon perusteet niin, että olet valmis varsinaiseen judoharjoitteluun ikäsi mukaisessa ryhmässä tai erikseen suunnitellulla jatkokurssilla tai siirtymällä ylempivöisten judokoiden mukaan. Eri seuroissa on hieman erilaisia käytäntöjä.

VYÖASTEIDEN YLEISVAATIMUKSIA


Kyu-asteissa judon harrastaminen painottuu aktiiviseen harjoitteluun ja judotekniikoiden opettelemiseen. Kilpailemisen opettelemista ja kilpailukokemuksen hankkimista odotetaan jo vihreänä vyönä. Vanhempana judon aloittaneilta, jotka eivät voi tai halua kilpailla, odotetaan oman harjoittelun lisäksi judon opetustoimintaa ja seuratoiminnan vastuunkantamista. Kaikki judokat ovat kykynsä mukaan velvollisia auttamaan omaa judoyhteisöään esimerkiksi judotapahtumien järjestämisessä.

Judo aloitetaan tavallisesti peruskurssilla, jossa tavoitteena on judon harjoitustapojen, ukemin ja muutamien heittojen ja sidontojen alkeiden oppiminen. Keltaisen vyön suorittamisen jälkeen judon harrastaminen jatkuu yleensä jatkokurssilla tutussa ryhmässä, jossa tavoitteena on peruskurssilla harjoiteltujen tekniikoiden vahvistaminen liikkeestä molemmille puolille ja uusien tekniikoiden opetteleminen eri tekniikkaryhmistä.

Judon harrastaja suorittaa ensimmäiset vyöasteet, keltaisen vyön ja oranssin vyön yleensä ensimmäisen vuoden aikana, jota voi kutsua Judoon tutustumisvaiheeksi. Alle 13 vuotiailla nuorilla on hieman pidemmät väliajat ja alle 10 vuotiailla lapsilla selvästi pidemmät väliajat.

Oranssina vyönä aktiivisesti harjoitteleva, judoleirille osallistuva ja kilpailemaan opetteleva judoka voi suorittaa vihreän vyön lyhyellä väliajalla. Alle 13 vuotiailla nuorilla on myös vihreään vyöhön hieman pidemmät väliajat ja alle 10 vuotiailla lapsilla selvästi pidemmät väliajat.

Lisää tietoa vyöasteiden suorittamisesta ja suoritusvaatimuksista www.dan-kollegio.fi

JUDOSANASTO

Alemmille vöille - Perussanasto

ASHI - jalka
ASHIWAZA - jalkatekniikka
AYUMI - kävellä
AYUMI-ASHI - normaali kävelytapa (judossa)
BARAI / HARAI - lakaista
DAN - opettajan aste, musta vyö
DEASHIBARAI - etenevän jalan lakaisu
DO - tie, tapa, polku, periaate
DOJO - harjoitussali
GARI - niitto, lakaisu
GOSHI - lonkka
GURUMA - pyörä
HAJIME - aloittakaa -komento
HIDARI - vasen puoli
HIZA - polvi
HON - perus-, perusta, alkuperä
JU - lempeys, pehmeys, joustaminen
JUDOGI - judopuku
JUDOKA - judon harrastaja
KAKE - heitto
KESA - lieve
KO - pieni
KOOTAI - parinvaihto
KOSHIWAZA - lonkkatekniikka
KUMIKATA - ote
KUZURE - muunnelma
KUZUSHI - horjutus
MAITTA - antaudun
MAKURA - tyyny
MATE - irti -komento
MIGI - oikea puoli
MOKUSO - miestiskely keskittyminen
NAGE - heitto
O - suuri, iso
OBI - vyö
OWARI - harjoitusten loppu (riviin)
REI - kumartaa
SENSEI - ylempi opettaja
SEOI - kantaa selässään
SOTO - ulkopuolelta
TAISO - verryttely, jäähdyttely
TATAMI - matto
TEWAZA - käsitekniikka
TORI - liikkeen suorittaja
TSUKURI - heittoa edeltävä vaihe
UKE - liikkeen vastaanottaja
UKEMI - kaatuminen
WAZA - tekniikka
YAME - osaharjoitus päättyy, seis
ZORI - sandaalit

Ylemmille vöille

AITE - vastustaja
ASHIGURUMA - jalkapyörä
ATEMI - vartalo
BUDO - taistelun tie, japanilaisten kamppailulajien yhteisnimi
BUSHIDO - soturin tie, samuraiden käyttäytymisen etiketti
ERI - judokin kaulus
GARAMI - kietoa, sitoa
GATAME - sitoa, hallita
HARA - vatsa
JIGOTAI - puolustusasento
JITSU - tekniikka
KAESHIWAZA - vastaliike
KAGARI-KEIKO - jatkuva hyökkäysharjoitus
KANSETSU - nivel
KANSETSUWAZA - käsilukko
KARATE - tyhjä käsi
KATA - muoto
KEIKO - harjoitus
KIAI - huuto vatsan pohjasta
KODOKAN - Jigoro Kanon v. 1882 perustama judosali
KUBI - niska
KYO - periaate
KYU - oppilasaste
MAKIKOMI - seurata heitossa ukea mattoon
MOROTE - molemmin käsin
NAGEWAZA - heittotekniikka
NE - maassa
NEWAZA - mattotekniikka
OSAEKOMI - sidonta
RANDORI - ottelunomainen harjoittelu
RENRAKUWAZA - heittoyhdistelmä
RENSHU - harjoitella
SABAKI - kääntyä
SEMPAI - vanhempi. opettaja
SHIAI - kilpailu
SHIHO - neljään suuntaan
SHIMEWAZA - kuristustekniikka
SUTEMIWAZA - uhrautumistekniikka
TACHIWAZA - pystytekniikka
TOKUI-WAZA - lempitekniikka
UCHI - sisäpuolelta
UCHIKOMI - sisääntulo-, toistoharjoitus
UKI - lentää, leijua, liitävä
USHIRO - taaksepäin
WAKI - kainalo
YAKU-SOKU-KEIKO - jatkuva heittoharjoitus
YOI - valmistautukaa
YOKO - kylki, sivu
ZA - istuma-asento
ZA-REI - polvikumarrus